Polelo joka ei pulista

Täältä voit käydä lukemassa tarinan siitä polelosta joka pulisti. Siis pulisti vanhempaa plinsessaani, muttei onneksi nuorempaa. Vanhemmalle täytyi neuloa uusi. Äiti huokaisi helpotuksesta kun tämä uusi polelo ei onneksi pulistanut :). Päinvastoin uusi polelo oli isomman plinsessan mielestä niin kiva, ettei olisi malttanut liisua sitä lainkaan - hyvä näin!

Malli: Oma - kuvio sama kuin Mine for lifessa.

Lanka: SandnesGarnin puuvillalanka mandarin Petit

Kulutus:76g / 274m

Puikot: 3

Muuta: Virkatun kukan mallina oli  "Anna kaikkien kukkien kukkia" -kirjan malli numero 41. Ompelin kukan nurjalle puolelle hakaneulan, joka toimii boleron kiinnitysmekanismina.

Tekisi mieli tehdä nuoremmallekin plinsessalle vielä kertaalleen juhlanuttu tällä samalla mallilla. Lankaakin jäi jäljelle vielä toisen polelollisen verran, mutta tuo vaaleanpunainen alkaa tulla jo neulojalla korvista ulos... Keltaista Kamomillaa löytyisi vielä lankajemmasta, joten katsotaan josko siitä sitten :).

Niin ja peukkukin on siis jo lähes parantunut. Arven kohdalta on vielä hiukan tunto kadoksissa jonka ansiosta neulominen tuntuu aika hauskalta, mutta toivottavasti se sieltä pikkuhiljaa palailee.

Lisää mansikkasatoa

Tämä vuosi on ollut oikea vauvavuosi. Monet ystävät ja sukulaiset ovat saaneet perheenlisäystä. Nyt oli mieheni veljen vuoro, heille syntyi ihana tyttövauva! Neuloin hänelle mansikkapipon syntymälahjaksi, samalla mallilla kuin olen aikaisemminkin neulonut. Kuvahan on sitten taas mitä sattuu: hätäpäissäni ripustin pipon parvekkelle roikkumaan kun muistin viime tingassa juuri ennen lahjan luovuttamista etten ollut sitä vielä kuvannut...

Tällä hetkellä neulomisvauhtia hidastaa huomattavasti vasemman peukun kolme tikkiä. Onnistuin telomaan peukkuni kun leikkasin oikealla (siis minulle väärällä) kädellä piirakkaa sellaisella tylsällä veitsellä. Älkääkä edes kysykö miksi ihmeessä leikkasin sitä piirakkaa oikealla kädellä - aina ei ole hyödyksi tämä "kaksikätisyys"! Onneksi, tai ainakin toivottavasti tikkaus nopeuttaa pipin paranemista, jotta pääsen taas pian neulomishommiin. Virkannut olen vähän, kun tajusin ettei virkkaamisessa tarvita vasemman käden peukkua oikeastaan ollenkaan (kun minähän virkkaan oikealla vaikka enemmän vasenkätinen olenkin). Parannellaan, parannellaan...

Tuliaisia Perinnekonepäiviltä

Kävimme mieheni kanssa Oulaisten Perinnekonepäivillä. Tiedossa oli loputtomasti traktoreita, vanhoja koneita, höyrymoottoreita, autoja ja rompetta torin täydeltä. Ajattelin että jos ei muuta, niin saanpahan ainakin neuloa matkat (n. 130km suuntaansa) kaikessa rauhassa ;). Tässäpä vähän perinnekonepäivien antia:

Tykkäsin kyllä katsella vanhoja esineitä ja vempeleitä, mutta kaikista parasta antia reissussa oli  kirjakauppias, jolla oli tarjolla noin hyllymetrillinen vanhoja käsityökirjoja. Kahmin syliini muutamia valitakseni minkä niistä haluaisin kaikista eniten - montaa kun en olisi millään raskinut ostaa. Sitten myyjä mainitsi, että useampi valitsemistani kirjoista oli saatavana myös kuluneempina versioina - ja tietysti myös halvemmin hinnoin. Niinpä mukaani tarttui lopulta kolme virkkausaiheista kirjaa.

Ihania, Mary Oljen pitsikirjoja kaksin kappalein, sekä virkkauksen käsikirja jossa neuvotaan sellaisia virkkaustekniikoita joista en ole aiemmin kuullutkaan. Mary Oljet vuosilta 1968 ja 1974, Virkkauskirja vuodelta 1978.

Ja sitten vielä. Lankoja! Ja just kun olin vähän itselleni lupaillut, ettei lankaa hirveästi osteltaisi... Tarjolla oli paikallisen lankakauppa Lankataikan käsinvärjättyjä merinovillaihanuuksia. Voi voi kun olisin halunnut ostaa useammankin vyyhdin! Nyt tiedän mistä tilata ihkulankaa sitten syksyllä luksusvillasukkia varten. Jotain kuitenkin sallin itseni tuolta ostaa, Schoppel Wollen ohutta huivilankaa. Muutama huivimallikin olisi jo valmiiksi katsottuna, kun vaan jostain löytyisi tuota armasta neuleaikaa...


Oli siis kovin positiivinen yllätys, että perinnekonepäiviltä voi löytää LANKAKAUPPIAAN ja KIRJA-AARTEITA. Olipas kiva reissu!

Tossuja mummoille ja kukka anopille

Ihan hassua neuloa peltijäykkää villatyötä keskellä kesää. Näin nyt kuitenkin kävi. Mummoni täytti 75 vuotta juhannuksen pyhinä ja hänelle neuloin punaiset tossut.

Näiden ollessa työn alla toinen mummoni soitti sattumalta ja kyseli josko antaisin ko. tossujen ohjeen hänellekin. Mummo oli ihastellut omia kukkatossukoitani edellisen kerran meillä käydessään ja nyt hän halusi neuloa samanlaiset lahjaksiomalle ysävälleen. Ninpä neuloin sitten toisellekin mummolle omat tossukat yhtä aikaa ohjeen kanssa annettaviksi.

Molemmat tossut on tehty muuten edellisten tossujen tapaan, mutta tällä kertaa neuloin kärjestä alkaen.

Malli: AnniKaisen tossukat , kukan ohje täältä

Lanka: Nallea, 7veikkaa ja muita ohuempia villalankoja. Molemmissa tossuissa kolme lankaa

Kulutus:punaiset 117g ja violetit 84g

Puikot: taitavat olla edelleen vitoset

Ohjeen modaukset: nyt mentiin ihan mututuntumalla ohjetta katsomatta

Fiilikset: ei tullut edes kuuma vaikka puikoilla oli pellinjäykkää villaneulosta :)

Epan blogista bongasin kivan pannunalusen mallin, jota päätin heti kokeilla. Ja kun anopin syntymäpäivä sattui olemaan seuraavana päivänä, päätyi tämä kukkanen sitten lahjaksi hänelle.

Malli: Starburst Hotpad by Loretta Schepp

Lanka: Novita Tennessee

Kulutus:24g

Koukku: 3

Fiilikset: Virkkasin ekaa kertaa englanniksi. Pari lyhennettä piti googlettaa.

8975

Onni onnettomuudessa(ko)

Vanhemman Neidin pyynnöstä aloin neulomaan hänellekin Mine for lifea, samanlaista kuin äidilläkin on. Vaaleanpunaisena, tietty. No, äiti neuloi ja neuloi, tytär ihasteli valmistuvaa neuletta. Kyseli eikö se voisi olla jo pian valmis. Sovitettiin keskeneräistä ja ihastelut jatkuivat - kylläpä siitä tulee ihana "polelo". Sitten se valmistui. Äiti ompeli hihansuiden ja pääntien nirkkoreunat ja päätteli langat. Neiti sovittamaan valmista poleloa. Tuomio tuli heti: "polelo pulistaa, ei oo yhtään kiva". Polelo lensi nurkkaan, eikä Neiti sitä sen koommin suostunut päälleen laittamaan.

Näin siis kävi siitäkin huolimatta, että olin tekevinäni oikein yli-ison pääntien - sellaisen, jota voisi sitten vaikka kuminauhalla kiristää. Mut kun pulistaa niin sitten pulistaa.

Ja mikäkö oli se onni onnettomuudessa?

No pienempää Neitiä ei polelo onneksi pulistanut. Hihat ovat sopivan mittaiset (isommalle tämä olisi tullut 3/4-hihoilla), tosin aika löysät.

Malli: Epan Mine For Life

Lanka: Kamomilla- merkkistä 100% merseroitua puuvillaa

Kulutus:109g

Puikot: 2,75 ja 3 (puikkosuositus 3½)

Ohjeen modaukset: Hihansuissa ja pääntiessä resori korvattu nirkkoreunalla. Kainaloissa levennystä 4s verran.

Fiilikset: Enpä taida ihan het rueta lapselle neulomaan mitään aikuisten juttuja...


Nuorempi Neiti osaa olla aika vilkas tapaus ja oli kohtuullisen hankalaa saada tyttöä linssin eteen :). 

Aika näyttää tuleeko tätä poleloa koskaan sitten oikeasti käytettyä. 

8817