Kaksipuoleista mustaa

Luotan siihen ettei lasteni hoitotäti seuraa blogiani ja uskallan jo esitellä huivin, jonka hän tulee saamaan lahjaksi kiitoksena kuluneesta vuodesta. Itselleni en olisi mustaa huivia neulonut, mutta hitotädin lempiväri sattuu olemaan musta, joten niinpä päätin ottaa värivalinnan kanssa varman päälle.

Heti kärkeen on pahoiteltava kurjaa kuvamateriaalia. Liian kirkas ilta-aurinko, kuvausta häiritsevä kova tuuli, yli-innokkaat  kuvausassistentit yhdistettynä mustaan kuvattavaan on aivan mahdoton yhtälö.

Tällainen huivi on ollut siis tekeillä koko kevättalven ajan. Olen tehnyt tätä autoneuleena aina kun olemme olleet reissun päällä. Ja välillä muulloinkin, kun on ollut aivoton olo. Tämä taitaa olla eka sellainen neulomani kolmiohuivi, joka aloitetaan kärjestä. Mallissa neulotaan samalla kerroksella vuorotellen oikeaa ja nurjaa siten, että huivista tuli kaksipuoleinen. Tätä voi siis käyttää kummin päin vaan.

Alkuperäisessä ohjeessa ei ole reunusta, mutta minusta tämä kaipasi sellaista. Virkkasin reunaan vähän pitsiä samalla ohjeella kuin tähän värikkääseen huiviin - melkoisen erilainen lopputulos vai mitä?

Päätin tehdä huivista niin ison kuin kevään aikana ehdin. Ja ihan oikean kokoinen huvista tuli: leveyttä reilut 180cm, nurjat ja oikeat raidat vuorottelivat yhteensä 23 kertaa.

 

Malli: Kaksipuoleinen kolmioshaali (Titityy -verkkokaupan ilmaisohje)

Lanka: Novita TicoTico

Puikot: 3,5?

Kulutus:216 g

Juu ja huivi on siis oikeasti musta. Vaikka melkein kivemmalta näyttää näissä väreissä mitkä kuvissa esiintyy.

Enää neljä työpäivää ja sitten LOMA! Jeeee!!

Hullutteluks meni

Kaikki lähti siitä, kun suunnittelimme tulevan kesän kesälomareissua. Ehdotin miehelleni toiveen, että haluaisin käydä reissulla Lankatalo Tapion kaupassa. Siinä sitten osoitetta netistä etsiessä bongasin, että nettikaupassahan olikin menossa Drops SUPERSALE. Nooh, arvaattehan kai, että kuinka siinä sitten kävi...

...muotoiltaiskos asia vaikkapa nyt niin, että Maikin ei sitten tarvitsekaan käydä Tapion kaupassa enää kesälomareissulla...

Nyt on siis Fabelia, Baby Merinoa, Alpacaa ja Lacea monen vuoden tarpeiksi. Mutku oli niin ihania värejäkin, etten vaan voinut vastustaa kiusausta! Tänään järjestelin sitten lankavarastojani, niin että saisin nuo langat edes jotenkin mahtumaan lankakaappeihin ja -laatikoihin (ei mahtunu silti). Totesin että taitaisi olla lankalakon paikka, ainakin nyt loppuvuodeksi näin ensi alkuun. Hullutteluks meni.

Hulluttelusta puheenollen: Päätin osallistua tämän vuoden Kesäyön Hullutukseen. Minusta nämä blogimaailman tempaukset on tosi kivoja, ja nyt kun kohta koittavalla kesälomalla on toiveissa ehtiä neuloa vähän enemmän, ilmoittauduin innolla mukaan. Kesäyön Hullutuksessa ideana on aloittaa kesäkuun alusta juhannuspäivään 23.6.2012 asti joka päivä yksi uusi neule-/virkkausprojekti, eli yhteensä 23 projektia. Nuo projektit täytyy sitten saattaa pätökseen heinäkuun loppuun mennessä.

 Helmiina ja Mirjami ovat toivoneet että tekisin heidän barbeille ja nukeilleen lisää vaatteita, joten niitäpä toiveita olisi mukava toteuttaa tämän tempauksen puitteissa. Ystäville ja sukulaisille on syntymässä tämän vuoden nimiin useita vauvoja, joten ehkäpä neulon myös muutaman parin pieniä sukkasiakin. Isompiakin projekteja olisi mielessä muutama, mutta niitä ei ehkä kannata listata KYH -töiksi. 

Vähä itellekkii

Edellisessä postauksessa esittelemistäni mummojen huopahelminauhoista jäi sekalaisen värisiä huopahelmiä yli. Niistä pujottelin itsellenikin helmet.

Tykkään! Nämä pääsivät heilumaan kaulaani jo töihinkin. Niskasta vähän villa karvastelee, lienevät parhaimmillaan talvella poolokauluspaidan kera.

Siinä samassa innostuksen puuskassa pujottelin vielä huopakorvikset.

Ja sitten vielä uusi ylpeyden kohteeni! Juju-kerhosta oli _ihan pakko_ tilata tämä ihana värikäs virkkuukoukkusetti:

Nyt vaan pitäisi keksiä joku virkkuuprojekti, jossa pääsisin uusia koukkujani testaamaan.


Josta vielä tuli mieleeni: liekö kenelläkään teistä lukijoistani tietoa tämänvuotisesta Kesäyön Hullutuksesta: starttaileeko se tuttuun tapaan kesäkuun alusta?

Rentouttavaa Helatorstaita kaikille!

Äitienpäivä

Tällaisia kaulakoruja tein äideille ja mummoille äitienpäivälahjaksi. Kuningasajatuksena oli, että olisimme lasten kanssa yhdessä niitä pujotelleet, mutta niinhän siinä kävi, että eilen illalla lapset olivat jo untenmailla ennen kuin ehdin huopa- ja puuhelmien pujotuspuuhiin. Miksi kaikki täytyy aina jättää niin viime tippaan?

Ihan kauniita niistä tuli, olkoonkin että ovat pelkästään minun tekemiäni. Lankana huopahelmissä on käytetty Novitan Puroa, jota kului melkein neljä kerää (muutama huopapallukka jäi vielä yli).

Omat mummoni päätin lahjoa tossuilla. Bongasin Rakkaudesta villankaan -blogista näiden kauniiden tossujen ohjeen, ja ihastuin oitis.

Malli: Kukkakeijun tossut  by Lankataika

Lanka: Jämiä. Tummemmat 7 veljeksestä, vaaleammat kaksinksertaisella Sisulla.

Koukku: 3

Kulutus: tummemmat 114 g, vaaleammat 137 g

 

Minäkin sain lahjoja Äitienpäivän kunniaksi. Mies toi kauniita ruusuja hierontalahjakortin lisäksi.

 

Lapset olivat kasvattaneet hoidossa asterin taimia. Violettilehtinen on jokin sisäkukka, jonka nimeä hoitotätikään ei muistanut.

Oikeiden kukkien lisäksi sain myös askarreltuja sellaisia, sekä taikataikinasta tehdyt kissat.

 

Ja sitten vielä kauniita piirrustuksia. Ylin kuva meidän perhestämme on Helmiinan piirtämä. Keskimmäinen on Mirjamin piirrustus, jossa on äiti ja Mirjami pienenä. Sitten Helmiina piirsi vielä kuvan prinsessasta.

Aurinkoista Äitienpäivää kaikille!

Kolomesolomunen

Kummipoika täytti kaksi vuotta. Pari päivää ennen syntymäpäiväjuhlia sain inspiraation neuloa hänelle jotain pehmoista pakettiin mukaan. Syntyi kolomesolomunen pipo ja sille kaveriksi lapaset.

Malli: Melkein niinkuin Kakssolmunen, muttei kuitenkaan.

Lanka: Drops Muskat

Puikot: 3,5

Kulutus: pipo 55 g, lapaset 45 g

Muuta: Pipon reunuksessa silmukoita 80, reunuksen jälkeen lisäsin 4. Lapasissa 36s.

 

Kamera unohtui synttärijuhlareissulla kotiin, joten valitettavasti neulomukset jäivät kuvaamatta itse synttärisankarin yllä. Näissä kuvissa mannekiininä toimi vuotta vanhempi Mirjami.

Rumat ankanpoikaset

Aiemmissa blogipostauksissa olen jo maininnutkin sukkalahjakorteista, joita annoin muutaman joululahjaksi viime jouluna. Näistä kevään tuotoksista lahjakorttisukkia ovat olleet Illuusiosukat, Flaksisukat ja Fischernetzet. Viimeisimmäksi valmistui pitsisukat äidilleni. Äiti toivoi ohuesta, vaaleasta langasta pitsisukkia. Pikaisen Ravelryselailun tuloksena päädyin Sprin Forward -sukkiin niiden helpon pitsikaavion vuoksi (täytyyhän sukkia pystyä neulomaan esimerkiksi töissä välitunneilla, eiks vaan).

Kun neuloo pitsiä ohuesta langasta, näyttää aina siltä että lopputulos on pelkkä myttykasa sekalaisia silmukoita. Niin nytkin. Harmittelin jo mallivalintaa, ja olin vakuuttunut että sukista tulee kauheat. Varsinaiset Rumat Ankanpoikaset. Jatkoin kuitenkin sitkeästi neulomista elätellen toiveita että niistä kasvaisi vielä kauniit joutsenet, tai ainakin jotain sinnepäin.

Kyllähän ne prässätessä muuttuivatkin ihan toisen oloisiksi, pitsikuviot tulivat näkyviin mukavalla tavalla.

Malli: Spring Forward by Linda Welch

Lanka: Novita Ticotico

Puikot: 2,25

Koko: 37

Kulutus: 66 g

Äiti sai sukat jalkaansa tänään poiketessaan tuomaan synttärilahjaa, joka näkyy kuvassa taustalla (mulla oli eilen synttärit!). Ja miten ihanan muistamisen sainkaan: valokuvia minusta vuosien varrelta. Tässä teillekin kurkistus lapsuusajan kuviini :).

Minä ja kaksoisveljeni, minä taaempana

Alle 2v. Hehkeät värit kaakeleissa ja pöntössä...

Taitaa olla 3v synttärit kynttilöiden määrästä päätellen

Ala-asteikäisenä harrastin kilpahiihtoa.